DemoKrit – demokratia, kriittinen ajattelu ja filosofia
DemoKrit -tutkimushanke: deliberatiivis-demokraattisen dialogin ja kriittis-reflektiivisen ajattelun mallintaminen lasten ja nuorten filosofoinnissa. (Rahoittaja Koneen säätiö.)
Research project DemoCrit: modelling deliberative-democratic dialogue and critical-reflective thinking through the practices of philosophical inquiry with children and young people. (Funded by Kone Foundation.)
Kriittinen ajattelu ja järkiperäinen demokraattinen dialogi tarvitsevat toisiaan ja vahvistuvat vastavuoroisesti. Yhdessä niillä on ratkaiseva merkitys nyky-yhteiskunnan ajankohtaisissa avainkysymyksissä, kuten medialukutaidossa, älyllisessä itsepuolustuksessa, maailmankuvan rakentumisessa, erilaisuuden ymmärtämisessä, intressien sovittelussa, kulttuurierot ylittävässä vuoropuhelussa sekä yhteisten eettisten periaatteiden etsimisessä.
DemoKrit-hankkeessa tutkitaan sekä teoreettisesti että käytäntöinä lasten ja nuorten kanssa harjoitettavaa yhteisöllistä filosofointia, joka mallintaa kriittis-reflektiivistä ajattelua ja deliberatiivista eli harkitsevaa demokraattista dialogia. Teoriaperustana ovat etenkin filosofien John Dewey ja Matthew Lipman käynnistämät tutkimusperinteet. Käytännön ulottuvuutena ovat lasten ja nuorten filosofoinnin yhteisölliset muodot (community of philosophical inquiry) ja niiden kehittäminen keinona tukea ajattelutaitoja sekä demokraattista ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa poliittista sosialisaatiota. Hanke yhdistää teoreettisen tutkimuksen, metatutkimuksen (aiemman tutkimus- ja kehittämistyön kartoituksen), käytännön lähestymistapojen ja materiaalien kehittelyn ja kokeilun sekä empiirisen tutkimuksen, jossa selvitetään teoreettisten ja käytännöllisten lähestymistapojen toimivuutta lasten ja nuorten filosofointiryhmissä.
Nykytutkimuksen valossa ajattelun taitoja on perusteltua lähestyä kielellisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisen yhteistoiminnan kannalta yksilönäkökulman sijaan. Ajattelua ja argumentaatiota kehittävät dialogiset keskustelu- ja kommunikaatiomuodot ovat siten olleet jo pitkään vahvan tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteena. Dialogisuutta tutkitaan lisääntyvästi myös siksi, että yhteiskunnallisen moraalikeskustelun tarpeellisuus on korostunut moniarvoisessa yhteiskunnassa, ja monissa maissa on parhaillaan myös käynnissä etsintä monikulttuuriseen kontekstiin soveltuvista etiikan opetuksen lähestymistavoista. Deliberatiivisen demokratian teorian ja mahdollisuuksien pohdinta on puolestaan vakiintunut poliittisen järjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan kysymysten ytimeen, ja sen toteuttaminen riippuu demokraattisten valmiuksien ja asenteiden kehittymisestä. Lasten ja nuorten kanssa harjoitettu kasvatuksellinen filosofointi tuo konkreettisella tavalla yhteen nämä tutkimukselliset ja käytännölliset intressit.
Kriittisen ajattelun ja demokraattisen kommunikaation keskinäisen suhteen jäsentelylle tarjoavat toimivan lähtökohdan filosofi John Deweyn laajat tarkastelut reflektiivisestä ajattelusta ja demokraattisesta yhteiskunnasta. Deweyn kuvaamat reflektiivisen ajattelun piirteet filosofi Matthew Lipman otti puolestaan oman työnsä perustaksi, ja avarsi laadukkaan ajattelun idean kolmitahoisesti kriittiseksi (critical), luovaksi (creative) ja eettisesti huolehtivaksi (caring) ajatteluksi. Yhdessä kollegoidensa kanssa Lipman kehitteli jo 1970-luvulta alkaen philosophy for children (P4C) -ohjelmaa, jossa filosofointi tarjosi monipuolisen kulttuurisen mallin laadukkaalle ajattelulle ja dialogille. Olennaista tässä lähestymistavassa on ollut kriittisen, luovan ja huolehtivan ajattelun edistäminen filosofisesti tutkivan yhteisön toiminnassa (community of philosophical inquiry).
DemoKrit-hankkeessa tästä yhteisöllisen filosofoinnin kasvatuksellisesta käytännöstä käytetään nimitystä pedagoginen filosofointi. Hanke pyrkii luomaan kokonaiskuvaa pedagogisen filosofoinnin mahdollisuuksista, tutkimaan sen toteuttamisen edellytyksiä ja haasteita sekä tuottamaan aineistoja opettajien ja ohjaajien käyttöön.
Ks. lisää sivulta PeFi.
